Harold ja Maude - Surrealistista komediaa kuolemanpelosta!

1970-luvun elokuvat ovat usein tunnettuja rohkeista teemoistaan ja kokeilullisesta estetiikastaan. Kesken näistä helmiä löytyy Hal Ashbyn ohjaama “Harold and Maude” (1971), surrealistinen komedia, joka käsittelee kuolemanpelkoa ja elämän juhlaa epätavallisilla keinoilla.

Elokuva kertoo 20-vuotiaasta Haroldina (John Garfield) nimisestä nuoresta miehestä, joka on täysin irrallaan todellisuudesta. Hänen mielenterveysongelmansa ilmenevät morbidissa kiinnostuksessa kuolemaan ja itsemurhaan, joita hän toistuvasti simuloi ja even testaa. Haroldia tuskin kiinostavat tavalliset nuorison aktiviteetit; pikemminkin hän houkuttelee itselleen ystäväksi 79-vuotiaan Mauden (Ruth Gordon). Maude on täynnä elämää, energiaa ja optimismia – ominaisuuksia, joita Haroldissa puuttuu.

Maude on radikaali ja hieman eksentrinen hahmo, joka vastustaa sosiaalisia normeja ja uskoo rakastamiseen ja nautitsemaan elämästä täysillä. Hänen persoonansa on kuin vastakohta Haroldia; kun Harold on hiljainen ja melankolinen, Maude on energinen ja iloinen. Heidän välinen suhde on kumma, mutta paradoksaalisesti myös täynnä kauneutta ja merkitystä.

Harold ja Maude -elokuvan teemat ovat syvällisiä ja monipuolisia:

• Kuolemanpelko: Elokuvan keskiössä on Haroldin kuolemanpelko, jota hän pyrkii käsittelemään erilaisilla itsemurhayrityksillä. Mauden läsnäolo auttaa häntä näkemään kuolema osana elämää ja oppimaan nauttimaan hetkestä.
• Rakkaus ja ystävyys: Harold ja Maude luovat vahvan ja ainutlaatuisen suhteen, joka perustuu vastavuoroiseen kunnioitukseen ja hyväksyntään. Heidän ystävyydensa osoittaa, että rakkautta ei rajoita ikä tai sosiaaliset normit.
• Elämän juhlinta: Mauden kautta Harold oppii arvostamaan elämää ja sen pieniä ilosysykirjoja. Elokuva kannustaa katsojaa elämään täysillä ja ottamaan ilo irti jokapäiväisistä asioista.

Elokuvan visuaalinen estetiikka on myös huomionarvoinen:

• Surrealistiset elementit: Hal Ashby käyttää surrealistisia elementtejä vahvistaakseen Haroldin poikkeavaa ajattelutapaa ja korostamaan kuoleman teeman absurdisuutta.
• Luontokuvaus: Elokuvassa on kauniita luontokuvia, jotka symboloivat elämän voimaa ja jatkuvuutta.

“Harold and Maude”-elokuvan näyttelijät esittävät roolisiaan uskottavasti ja herkällä tavalla:

Nimi	Rooli
Bud Cort	Harold
Ruth Gordon	Maude

John Garfield, joka tuolloin oli 20-vuotias teatterinäyttelijä, valittiin Haroldiksi. Hän esittää roolia hienovaraisesti ja herkästi, välittäen hahmon sisäistä tuskaa ja epätoivoa. Ruth Gordon puolestaan on täydellinen valinta Maudelle; hän tuo rooliinsa elinvoimaa, älykkyyttä ja huumoria.

“Harold and Maude”-elokuvan musiikki on tärkeä osa elokuvan tunnelmaa. Cat Stevensin säveltämä musiikki on sekä koskettavaa että energinistä, täydentääkseen elokuvan surrealistista ja humoristista tyyliä.

Yhteenvetona “Harold ja Maude” on erinomainen esimerkki 1970-luvun elokuvataiteesta. Elokuva yhdistää surrealistisen komedian vakaviin teemoihin, luoden ainutlaatuisen ja koskettavan kokemuksen.